perjantai 19. helmikuuta 2010

Porkkanakakku

Porkkana-cupcakesien jälkeen jäi vielä porkkanakakkuhimo ja näin tilaisuuteni tulleen kun ystäväni Tuomo tuli kurkkimaan uutta kotia. Porkkanakakku on Ihanien tomaattien todella hyvin testattu ja hyväksi havaittu resepti. Kuorrutteen voi tehdä Tomaattien ohjeella, mutta miusta kuorrute on parasta koko hommassa, joten tein hieman paksumman version. Kakku on siitä kiva, että sen voi tehdä edellisenä päivänä ja kuorruttaa vasta ennen tarjoilua.

Helsingissä ainakin on niin surkea ilma, että taidan linnoittautua sohvan nurkkaan kouluhommien, teekupin ja viimeisen kakkupalan kera. Hyvää viikonloppua!

Porkkanakakku

2 kananmunaa
2 dl sokeria
½ dl ruokaöljyä
50 g hasselpähkinärouhetta
1,5 dl vehnäjauhoja
1 tl kanelia
1 tl leivinjauhetta
200 g porkkanaraastetta (n. 2 porkkanaa)

kuorrute
2 dl tomusokeria
25 g margariinia sulatettuna
200 g maustamatonta tuorejuustoa
hasselpähkinärouhetta

Vaahdota munat ja sokeri kuohkeaksi. Lisää joukkoon öljy. Lisää kuivat aineet ja viimeisenä porkkanaraaste. Laita leivinpaperi irtopohjavuoan pohjalle ja voitele+jauhota vuoka. Kaada taikina vuokaan ja paista 200 asteessa noin 40 minuuttia.
Anna kakun jäähtyä ennen kuorruttamista. Sekoita kuorrutteen aineen hasselpähkinärouhetta lukuunottamatta sileäksi kuorrutteeksi. Levitä kuorrute kakun päälle ja ripottele hasselpähkinärouhetta koristeeksi. Super-muhkean kuorrutteen saat sekoittamalla jäähtyneeseen kuorrutteeseen notkeaa kermavaahtoa, mutta miulle on kyllä riittänyt kermavaahdotonkin versio.

torstai 18. helmikuuta 2010

Suklaiset laskiaispullat

Laskiaistiistaina oli osakunnan kokous ja päätettiin tehdä laskiaispullia. Monet opiskelijat suuntaa pääkaupunkiseudulla Ullanlinnanmäelle laskemaan pulkkamäkeä ja meillä oli osakunnalla sen jälkeen hernari ja laskiaispullatarjoilu. Mie en luentokiireiden ja ah niin ihanan läsnäolopakon (ai mikä akateeminen vapaus?) takia päässyt mäkeen, mutta hernaria ja pullaa kerkesin mutustelemaan. Emännistössä sitten mietittiin, että eiköhän laskiaispullakiintiö täyty jo päivällä, että illan kokoukseen pitää kehitellä jotain vähän edes erilaista. Lopputuloksena oli suklaisia pullia, joihin laitettiin kaikkiin hilloa ja puoliin kaakaojauheella maustettua kermavaahtoa ja puolet sai kermavaahtoa, johon oli raastettu mantelimassaa sekaan. Mantelimassan raastamisen kermavaahdon sekaan löysin Helsingin sanomien Ruokatorstai-kirjasta. Jonkun mielestä mantelimassan ja hillon laittaminen laskiaispullaan on huijaamista, mutta eikös se vaan helpota tätä ikuista valinnanvaikeutta?

Tummat pullat aiheuttivat vähän hämmennystä syöjissä, mutta maistuivat todella hyvälle. Oikeastaan harvemmin sitä menee pieleen suklaan lisäämisellä. Poikkeuksen tähän sääntöön tekee joskus miun ollessa pieni siskoni Annan ostama suklaa-appelsiinilimonadi. :) Mutta pullien ohje tuli Emmi-emännältä ja pullia tuli paljon, tarkemmin en muista. Unohdin ottaa kuvan kokousta ennen, mutta onneks jäi sentäs pari ylikin niin sain virheen korjattua. Pullataikinan tekeminen on kyllä jotenkin rentouttavaa. Ohje sopii ihan tavallisiin pulliin kunhan jätät vain kaakaojauheen pois.

Suklaiset laskiaispullat

5 dl maitoa
50 g hiivaa
2 munaa
2 dl sokeria
1 rkl kaardemummaa
2 tl suolaa
n. 1 kg vehnäjauhoja (15-16 dl)
1,5 dl kaakaojauhetta
150 g rasvaa

hilloa, mantelimassaa, kermavaahtoa

Ota ainekset ajoissa huoneenlämpöön. Murenna hiiva kädenlämpöiseen maitoon ja sekoita kunnes hiiva on täysin liuennut. Lisää munat, sokeri ja mausteet. Lisää kaakaojauhe sekoitettuna pariin desiin jauhoja. Jatka alustamista ja lisää jauhoja. Lisää rasva ja tarvittaessa vielä lisää jauhoja. Anna kohota kaksinkertaiseksi. Leivo taikinasta tanko, jaa se osiin ja leivo pullia. Anna pullien kohota, voitele ne munalla ja paista 225 asteessa noin 10 minuuttia.

Anna pullien jäähtyä kunnolla. Halkaise leipäveitsellä ja täytä hillolla ja kermavaahdolla. Suklaakermavaahtoon laitettiin aika runsaastikin kaakaojauhetta (sekä maun mukaan sokeria). Mantelimassakermavaahtoon raastettiin mantelimassapötköstä osa ja sekoitettiin joukkoon.

maanantai 15. helmikuuta 2010

Vohvelit

Torstai on Unicafessa hernekeittopäivä. Ja hernekeittopäivä on siitä kiva, että samaan hintaan saa jälkkäriä eli pannaria ja hilloa. Paitsi viimeeksi kun ruokalista ilmoitti jälkkäriks vohvelia, hilloa JA kermavaahtoa. Kaverit naureskeli kun taputin ilosta. No, ilo vaihtui kuitenkin pian pettymykseen kun huomasin, että vohveli olikin kymmenen kertaa viis senttiä eli niin pieni, että siitä tuli vaan kiukkuseks. Ja mitä tekee todellinen sokerihiiri? Marssii kauppaan ja laittaa vohveliraudan tulille.

Vohvelit on kyllä mahtavia. Suolaset vohvelitkin on herkkuja, paras täytevaihtoehto on Kippari-juustoa (tai muuta savuista juustoa), pekonia ja perunasalaattia. Ohje on joskus muutama vuosi sitten bongattu jostain, en muista enää mistä. Ohjeessa voisi käyttää pelkkää maitoakin, mutta vissy tekee niistä rapsakampia.

Vohvelit

3 munaa
4 dl maitoa
1 dl kivennäisvettä
4 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
½ tl suolaa
1 tl vaniljasokeria
2 rkl sokeria
50-100 g voisulaa tai kermaa

Vatkaa munien rakenne rikki. Lisää maito ja kivennäisvesi. Sekoita kuivat aineet sekaan ja lisää halutessasi kerma tai voisula. Anna turvota vähintään puoli tuntia.

torstai 11. helmikuuta 2010

Keittiöhaaveita

Limepiirakkaa tehdessäni haaveilin sitruspusertimesta hauksia helpottamaan. Mehukin varmasti osuisi oikeaan paikkaan sen sijaan, että se nykyään tirskahtelee pitkin kämppää. Tässä vähän listattuna muitakin juttuja mitä tahtoisin saada keittiööni...

Palettiveitsi.
Tällä saisi kakkujen päälliset nätisti levitettyä. Miulla on tapana aina harhailla kauppojen hyllyjen välissä kattelemassa kivoja keittiötarvikkeita, mutta tällästä ei ole vielä tullut vastaan.



Tartalettivuoat.
Tämmöset ois kauhian kivoja, voisi tehdä pieniä ja söpöjä piirakoita tai makeita leivonnaisia.



Silikoninuolijoita ja lastoja tarvitsee aina. Viime tupareissa saatiin lahjaksi täydellisen napakka nuolija. Vanha alkoikin jo rapistua ja se piti heittää menemään. Sattumat on leivonnaisissa yleensä mukavia, mutta silikonikekseistä tuskin kukaan tykkäis. Keittiövälineissä värikkyys on aina plussaa. Löytyypähän helposti sekaisesta kaapista.




Kaikenlaiset marsipaanikoristeiden tekovälineet olisi myös ihania. En kyllä ole varma kuinka tarpeellisia nuo on kun ei niitä kakkuja ihan niin paljon tule tehtyä. No, haaveilla voi aina.


Mikään keittiöhaave-lista ei ole tietenkään täydellinen ilman monitoimikonetta. Tuo yksilö on aivan uskomattoman kaunis! Ah, tollasella kun pyöräyttäis herkkuja niin voisi melkein kuvitella olevansa jossain kokkiohjelmassa. Hmm, toisaalta ehkä ihan hyvä ettei tommosta oo.. Muut vois ihmetellä yksinään papattavaa herkuttelijaa. Keittiön kokokaan ei taida antaa tuollaiselle periksi. Eli parempi olla edes vilkaisematta tuon ominaisuuksia.. Sovitaan et se on tosi huono. Joo. Niin tehdään.





Ja se sitruspuserrin, se olisi haaveissa pieni ja kaunis. Värinä vaikkapa turkoosi tai musta.










Siinäpä noita. Mitäs keittiöhaaveita teillä on? Yks keittiöön liittyvä haave on toteutunut viime syksynä. En enää nuku samassa huoneessa kuin missä jääkaappi sijaitsee.

Sivut kuvat lainattu: Kokkiman, Rainex, Kitchen Aid, Ullanunelma, Cooking.com

maanantai 8. helmikuuta 2010

Sitruuna-mantelikakku

Taas oli apuemännän velvollisuuksien vuoro. Tehtiin kaverini Suvin kanssa osakunnan keskiviikkokahveille kakkua, joka oli ihanan kosteaa, raikkaan sitruunaista ja runsaan mantelista. Ohje on Nigellan ja hän kuvaakin kakkua sanoilla cake nirvana. Tämän kakun kohdalla ei voi puhua kuivakakuista. Ohje käskee kääriä kakku folioon ja odotella pari päivää, jotta kosteus ja kirpeys vielä korostuu, mutta kakku oli kyllä älyttömän hyvää vielä lämpöisenäkin.
Innolla testailin uuden kämpän uunia ja ihmettelin kun palovaroitin rupesi riehumaan. Oli näemmä irtopohjavuoka vähän löystynyt ja päästi rasvaa valumaan uunin pohjalle ja se kärysi. Oops. Kakku myös vähän paloi sivuilta, mutta ei anneta sen häiritä.
Oikea ohje sisältää myös ½ tl manteliesanssia, mutta eipä ollut. Hyvin toimi ilmankin, melkeinpä voisi korvata osan mantelijauheesta korppujauhoilla oli niin mantelista.. tulee ainakin vähän halvemmaksi.

Kostea sitruuna-mantelikakku

225 g margariinia
225 g sokeria
4 munaa
50 g vehnäjauhoja
225 g mantelijauhetta
2 sitruunan kuori ja mehu

Vaahdota pehmeä margariini ja sokeri keskenään. Vatkaa munat seokseen yksitellen vuoronperään jauhojen kanssa. Sekoita mantelijauhe ja sitruunan kuori sekä mehu varovasti mukaan. Kaada leivinpaperilla vuorattuun ja voideltuun irtopohjavuokaan. Paista 180 asteessa ensin puolisen tuntia, jonka jälkeen lisää folio kakun päälle ettei se tummu liikaa. Paista vielä puolisen tuntia kunnes kakku on päältä jäykkä ja puutikkuun ei jää taikinaa. Anna kakun jäähtyä vuoassa viitisen minuuttia. Anna jäähtyä ja koristele tomusokerilla. Nigella ehdottaa kyytipojaksi vadelmia, Juha (niinkuin oikeastaan kaikkeen) kermavaahtoa. Miulle maistui hyvin ihan paljaaltaan.

torstai 4. helmikuuta 2010

Runebergin tortut

Kaikenlaista on tapahtunut sitten viime postauksen. Vuosi vaihtui ja samalla alkoi miun pesti osakunnan apuemäntänä. En oo aiemmin kuulunut emännistöön niin ajattelin, että nyt on hyvä hetki. Ei tarvitse kantaa vastuuta (vaan emännät hoitaa sen puolen), pääsee kokkailemaan ja samalla tutustuu vähän nuorempiin osakuntalaisiinkin.
Sitten toinen isompi muutos oli se, että muutettiin - taas! Saatiin Juhan kanssa Hoasilta niin halpa kämppätarjous, että oli pakko hyväksyä. Ja mikä parasta, tässä kämpässä on juuri tehty remonttia eli täällä on aivan uusi uuni. Vähän kyllä hajottaa muuttaa vain viiden kuukauden asumisen jälkeen, mutta noh, menee jo rutiinilla. Tänään saatiin muuttolaatikot palautettua eli tää alkaa olla jo elettävässä kunnossa.

Mutta siis itse herkutteluun. Tiistaina oli osakunnan kokous, jonne tehtiin Runebergin torttuja. Mie olin ajatellut, että ne on jotenkin tuhottoman vaikeita tehdä, mutta ihan näppärästi ne valmistui. Joulusta oli jäänyt piparikuorrutetta, niin sillä sai kätevästi laitettua kuorruterinkulat. Samalla tehtiin pieni kokeilu, että ottaako kukaan vihreellä kuorrutettua torttua.. :) Otti! Tortuista ei tullut ihan kaikkein kauneimpia kun niitä oli niin tiiviisti pellillä, mutta ne oli erittäin hyviä kuitenkin. Ohje on luotettavasta Kotiruoka-kirjasta ja siitä tulee kymmenisen torttua.

Runebergin tortut

150 g margariinia
1 ½ dl sokeria
2 munaa
1 dl jauhettua mantelia (n. 50 g)
1 ½ dl vehnäjauhoja
1 ½ dl korppujauhoja (osa piparkakuista, me laitettiin osa kanelikekseistä)
1 tl leivinjauhetta
½ dl kermaa

koristeluun:
vadelmahilloa
1 dl tomusokeria ja n. ½ rkl vettä tai valmista sokerikuorrutetta

Vaahdota pehmeä rasva ja sokeri. Lisää munat yksitellen hyvin vatkaten. Lisää kerma ja keskenään sekoitetut kuivat aineet. Sekoita nopeasti tasaiseksi.
Jaa taikina pellille paperisiin muffinivuokiin (tai silikoniseen runetorttuvuokaan). Täytä vuoista 2/3. Paina jauhotetulla sormella syvennys kunkin leivoksen keskelle ja täytä syvennys vadelmahillolla. Varo painamasta liian syvälle tai saat vadelmahillopohjan vadelmahillokeskustan sijaan. Paista tortut 200 asteessa noin 15 minuuttia ja anna jäähtyä. Koristele vielä lisällä vadelmahillolla ja pursota hillon ympärille sokerikuorruterinkulat.