Pienenpienet Runebergin tortut

Helmikuu on hienoa aikaa kun on useita syitä herkutella vieläpä ihan kulturellisti ja kansallisesti. Silikonista minimuffinssivuokaa ostaessani kaupassa vinkattiin, että somisteena olleet pikkuruiset Runebergin tortut oli tehty juurikin sillä. Yhdessä myyjän kanssa pohdimme, että usein on kivempi tosiaan syödä kaksi pikkuista leivonnaista kuin yksi iso. Liemessä-blogissa oli herkullinen punssia sisältävä resepti, jota oli pakko päästä testaamaan kun aineksetkin löytyivät sopivasti kaikki kotoa. Mie oon addiktoitunut Valion Luomu omenamehuun, joten sitä löytyy aina jääkaapista ja pipareitakin oli jäänyt joulusta.
Minitorttuja tuli yhteensä 30 kappaletta, mutta onneksi ei tarvinnut ihan yksin niitä syöpötellä. Kummasti kokouksessa fiilis paranee kun nostaa parikymmentä söpöä torttua pöytään. Maku oli herkullinen ja tortut tosi helppoja tehdä, suosittelen! Ja kiitokset kuvauksesta ja käsimallina toimimisesta herroille Luoto ja Luoto. :)

Runebergin tortut
200 g huoneenlämpöistä voita
2 dl sokeria
2 munaa
2 dl mantelijauhetta
1,5 dl korppujauhoja
1 dl murskattua piparia
2 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
1 dl nestettä (joko 0,5 dl omenamehua ja 0,5 dl punssia tai koko määrä omenamehua)

kuorrute:
1,5 dl tomusokeria
2 rkl vettä
2 tl sitruunamehua

vadelmahilloa

kostutus:
1 dl kuumaa vettä
1 rkl punssia (tai enemmän mikäli tykkäät todella paljon punssin mausta)
1 rkl sokeria

Laita uuni lämpiämään 180 asteeseen. Vaahdota huoneenlämpöinen voi ja sokeri. Lisää kananmunat yksitellen sekoittaen aina välissä. Sekoita kuivat aineet keskenään ja vatkaa ne taikinan joukkoon. Sekoita taikinaan desi omenamehu-punssisekoitusta tai pelkkää omenamehua riippuen siitä tahdotko alkoholittoman version vai et. Täytä (mini)muffinssivuoan kolot noin 2/3 taikinalla ja paista uunissa 15-20 minuuttia. Anna torttujen jäähtyä hetki vuoassa. Pyöräytä muffinssia kevyesti vuoassa, jotta se irtoaa reunoista, käännä muffinssipelti nurinpäin ja paina kevyesti pohjasta, jotta muffinssi tulee ulos. Suoraan nostettaessa muffinssi saattaa katketa keskeltä. Anna jäähtyä.

Muffinssista on leikattu lakki pois ja käännetty nurinpäin

Leikkaa jäähtyneiden muffinssien kärki tasaiseksi, jotta torttu pysyy suorassa. Ylijäämäpaloista voi tehdä korppujauhoja. Lämmitä kostutusta varten vettä, sekoita siihen sokeria ja punssia. Kasta jokainen torttu pikaisesti punssivedessä ensin toiselta puolelta ja sitten toiselta puolelta. Nosta tortut leivinpaperille leikattu kärki alaspäin ja pohja ylöspäin. Näin hillopuoli on tasainen ja nätti.
Sekoita kuorrutteen ainekset keskenään ja lisää tarvittaessa lisää tomusokeria. Siirrä kuorrute minikokoiseen minigrip-pussiin. Lusikoi pieni nokare vadelmahilloa jokaisen tortun päälle (=muffinssin pohjalle). Leikkaa minigrip-pussin kulmasta pieni palanen pois ja pursota hillon ympärille kuorrutereunus.

Ristiäiskakku

Leipomisvimman noustessa vielä korkeampiin sfääreihin tarvitsin taas uuden tilaisuuden johon leipoa jotain. Ihka eka veljenpoika kastettiin viikonloppuna ja ylpeä täti sai leipoa juhlakakun ristiäisiin. Pienen herran äidiltä tuli toive prinsessakakku-tyylisestä kakusta, jossa olisi valkoinen kuorrutus. Aluksi meinasin tehdä kuorrutteen ja koristeet sokerimassasta, mutta testikengät eivät ihan onnistuneet, joten vaihdoin vaahtokarkkikuorrutteeseen. Vaahtokarkkikuorrutteen voi tehdä itsekin (kuten esim. täällä), mutta sitä voi ostaa myös valmiina kaulintamassan nimellä ainakin S-ryhmän kaupoista. Vaaleanpunaista olisi ollut valmiina, mutta vaaleansinisen jouduin itse värjäämään. Paketin ohjeiden vastaisesti käytin nestemäistä elintarvikeväriä ja toimi oikein hyvin. Massa tuli nesteen lisäämisen takia hieman tahmeammaksi, joten korjasin hommaa tomusokerilla.

Tossut oli nähnyt Pionilaakson sivuilla joskus aiemmin ja jännitin kovasti niiden tekemistä. Kuvalliset kokoamisohjeet, kaavat ja tarvittaessa helpompi varasuunnitelma huojensivat mieltä ja ryhdyin väkertämään tossuja. Ensimmäisen virheen tein siinä, että leikkasin kaikki osat heti kerralla, jolloin viimeiset valkoiset osat olivat kiinnitysvaiheessa jo ihan kuivahtaneita - puhumattakaan toisesta tossusta. Sokerimassa oli myös alttiimpi repeilylle ja olinkin kaulinut massan ihan liian ohueksi. Tossun tarttuivat kiinni leivontamattoon, nauhojen kiinnitys oli mahdotonta ja sormetkin oli ihan siniset. Kiinnitykseen käytin vettä, joka veltostutti massaa entisestään. Torstaina leivottu kakkupohja sentään onnistui ja opin monta asiaa, joten ihan hukkaan koko ilta ei mennyt. Parimillistä nauhaa olin ostanut kokonaisen rullan askartelukaupasta, joten sitäkin riitti lisää.

Ensimmäiset tossut siirrettynä kulhon kannelle kuivumaan.

Perjantaina illalla kävin tossuhommiin uudella innolla ja erilaisella massalla. Olin jo oppinut, että massa pitää kaulia parin millin paksuiseksi ja leikata ensin vain tarvittavat osiot ja leivonta-alusta ei ollut sopiva tossujen kokoamiseen. Niinpä siis otin ensin pari folioarkkia, joista taittelin tossuille sopivat aluset. Seuraavaksi kaulin siniseksi värjätyn vaahtokarkkimassan sopivaksi ja leikkasin ensin toiseen tennariin tarvittavat palat: pohjan, reunan ja läpän ja kokosin sen käyttäen hyvin maltillisesti vettä. Seuraavaksi laitoin tossun sisälle talouspaperia pitämään sitä kasassa ja kiinnitin nauhat. Sitten tein saman toiselle tossulle. Seuraavaksi kaulin valkoista massaa ja leikkasin siitä kärkiosat, kiinnitin ne molempiin tennareihin ja sitten vielä pohja ja takanauha. Valkoisen massan olisi voinut kaulia ohuemmaksi, nyt kengän reuna jäi vähän paksuksi. Mutta kannatti väkertää, niistä tuli niin hienot. Ja tossut tosiaan kannattaa tehdä paria päivää ennen.
Muuten kakun tein Ulla Svenskin Unelmakakut-kirjan vinkkien mukaan. Olin saanut edelliseltä työpaikaltani läskiäislahjaksi lahjakortin Kokkipuotiin, josta kävin ostamassa isomman kakkuvuoan ja silikonisen minimuffinssivuoan. Molemmat pääsivät käyttöön kun tein kakun seuraksi pikkuruisia suklaa-cupcakeseja M-koristeilla. Kakusta riitti hyvin reilulle 20 hengelle kun tarjolla oli myös muuta makeaa.

Ristiäiskakku
pohja:
8 munaa
280 g sokeria (3 dl)
280 g jauhoja (4 dl), joista ½ dl perunajauhoja
1 tl leivinjauhetta

täyte:
5 dl vispikermaa
4 dl vaniljakreemiä (1 dl vaniljakreemijauhetta+3 dl vettä)
200 g vadelmahilloa
kostutukseen omenamehua

päälle:
150 g voita
4,5 dl tomusokeria
1,5 tl vaniljasokeria
1 rkl vettä

3 pkt (á 250 g) vaahtokarkkikuorrutetta (1 koristeisiin ja 2 kuorrutteeksi)

Lämmitä uuni 175 asteeseen. Mikäli omistat talousvaa'an, mittaa munien paino ja kerro se 0,7:llä, jolloin saat tarvittavan sokerimäärän ja jauhomäärän painon. Voitele ja jauhoja 28 senttinen irtopohjavuoka (mie käytän kestoleivinpaperia pohjalla, joten vain voitelin vuoan). Vatkaa huoneenlämpöiset munat ja sokeri vaaleaksi vaahdoksi kunnes massa esimerkiksi pysyy sormen päässä. Sekoita jauhot ja leivinjauhe keskenään ja siivilöi ne taikinan sekaan varovasti nuolijalla sekoittaen. Kaada taikina vuokaan ja paista noin 40 minuuttia uunin alimmalla tasolla. Mikäli kakun pinta tummuu liikaa, voit laittaa kakun päälle leivinpaperin. Älä kuitenkaan avaa uunin luukkua paistamisen alkuvaiheessa. Anna kakun jäähtyä hetki vuoassa ja kumoa se leivinpaperin päälle. Kakun kannattaa antaa jäähtyä vuoan alla, jotta kosteus pysyy kakussa. Kakkupohja kannattaa leipoa täyttämistä edeltävänä päivänä, jotta se ei murene niin helposti.

Valmista vaniljakreempi pakkauksen ohjeiden mukaan. Vatkaa kerma vaahdoksi ja sekoita se vaniljakreemin kanssa. Mikäli täyte jää löysäksi, voi siihen siivilöidä lisää vaniljakreemijauhetta. Leikkaa kakkupohja kolmeen osaan ja laita uunissa päällimmäisenä ollut pohja alimmaiseksi, jotta päällimmäiseksi tulee täysin tasainen pinta. Miun kakku tuntui kostealta jo leikkausvaiheessa, joten kostutin vain noin puolella desillä per kerros. Kostutukseen käytin Valion Luomu Omenamehua, koska se on melko kirpsakka ja siten taittaa täytteiden makeutta hieman. Mikäli kakku tuntuu kuivalta, kostuta sitä runsaammin. Levitä pohjan päälle ohut kerros vadelmahilloa ja puolet vaniljavaahtotäytteestä. Lisää keskimmäinen kakkupohja, kostuta ja levitä loput täytteestä. Miulla on tapana levittää täytettä liian vähän reunoille, joten tarkkaile kakun muotoa sivusta, jotta siitä tulee tasainen. Lisää viimeinen kakkupohja tasainen puoli ylöspäin ja kostuta se.

Valmista voikreemi vatkaamalla huoneenlämpöistä voita vaaleaksi vaahdoksi. Lisää vaniljasokeri ja tomusokeria erissä ja vatkaa tasaiseksi. Lisää vesi ja vatkaa tasaiseksi. Mikäli kreemi on liian jäykkää levitettäväksi, sitä voi lämmittää hetken mikrossa pienellä teholla. Levitä kreemi tasaisesti kakun sivuille ja päälle peittäen mahdolliset epätasaisuudet. Älä heitä loppuja kreemejä pois!

Kauli kaksi pakettia vaahtokarkkikuorrutetta kakkua reilusti isommaksi ympyräksi ja nosta kaulimen avulla kakun päälle ja tasoita se ensin päältä ja sitten sivuilta. Kaupan valmis vaahtokarkkimassa on ilmeisesti helposti repeilevää ja miekin sain olla tarkkana ettei reuna revennyt. Leikkaa ylimääräinen kuorrute pois ihan kakun juuresta, jotta kakku ei vilku alta. Asian voi onneksi ratkaista laittamalla tuollaisen nauhan kakun ympärille, jonka voi kiinnittää voikreemillä. Miun versiossa oli myös rusetti, mutta se hajosi ennen juhlapaikalle pääsyä. Kiinnitä kirjaimet tai muut koristeet voikreemillä kakkuun. Tennarit pysyvät kakun päällä ilman mitään kiinnitystä ja näin vanhemmat voivat helposti nostaa ne kakun päältä pois ja ottaa talteen (mikäli niin tahtovat).

Ruusukakku

Tammikuussa on iskenyt joku leipomisvimma. Voisin kokoajan vain selailla leipomiskirjoja ja etsiskellä uusia ideoita ja tietenkin toteuttaa niitä. Ruusupursoituksin koristetun kakun näin Kaikki äitini reseptit -blogissa ja söpöydessään kakku pääsi heti leivontalistan kärkeen. Sopivasti sattui myös, että viimein lueskelin ystäväni Michaelan blogia, jossa olikin sopivasti ruusukoristelupohdintaa ja linkki opastavaan YouTube-videoon. Pursottelu onnistui ihan hyvin pursotinpussia käyttäen (Tupperwaren pursottimeen kuorrute jumahti ja sitä ei saanut nätin tasaisesti ulos), mutta seuraavaan tuollaiseen kakkuun käyttäisin pienempää kakkuvuokaa, jotta kakusta tulisi korkeampi ja pienempi.
Ihan omaksi iloksi ei viitsi enää leipoa, jotta ei ihan koko vaatekaappia tarvitsisi uusia isompaan, joten tämän kakun tein ystäväni Emman synttäreille. On muuten melkoisen hauskaa kun paras ystävä on kaima ja varsinkin jos kyseinen kaima asuu omassa vanhassa kotikaupungissa, joten muut ystävät eivät tapaa häntä kovinkaan usein. Moni on aluksi luullut, että puhun itsestäni kolmannessa persoonassa, kun olen kertoillut juttuja Emmasta. Koska juhlat olivat Lappeenrannassa ja menimme sinne vasta perjantaina illalla, tein kakkupohjat jo Helsingissä (joo, leipomisvimma..). Ja tietenkin unohdin kameran majapaikkaamme, joten kakun sisuksista en saanut kunnollista kuvaa.
Kakku maistui juhlissa oikein hyvin ja oli kyllä todella riittoisaa. Pieni pala riitti tyydyttämään makeanhimon. Kuivuutta mietin ennakkoon hieman, mutta ei ollut myöskään liian kuivaa. Ja niin nätti että! Kuorruttaessa kannattaa olla varovainen punaisen värin kanssa, miulla lorahti vähän liikaa ja keskimmäinen kerros tuli liian tummaksi muihin nähden. Eli pienempi vuoka ja varovasti sen värin kanssa.

Ruusukakku
6 munan kakkupohja

400 g huoneenlämpöistä voita
10-15 dl tomusokeria (eli vajaa 2 kpl 500g pakettia)
2 vaniljatankoa (tai vaniljauutetta tai -esanssia)
2 rkl kuohukermaa
punaista elintarvikeväriä (esim. apteekeista saatavaa jauhetta)

Valmista kakkupohja ja jaa se kolmeen osaan. Jätä ensimmäinen osa värjäämättä ja värjää kaksi muuta hennon vaaleanpunaiseksi ja reilummin vaaleanpunaiseksi. Paista kakut ja anna jäähtyä.
Vatkaa voita todella kauan kunnes se on lähes valkoista ja kevyttä ja kuohkeaa. Lisää tomusokeria kunnes saat halutun jäykkyyden ja makeuden eli kuorrutus maistuisi muullekin kun voille. Kuorrutetta voi maustaa vaniljauutteella, vaniljajauheella tai kuten alkuperäisessä ohjeessa Vanilla Butter-esanssilla. Vaniljauute koki kovan kohtalon tippuessaan lattialle, joten tällä kertaa menin puolentoista vaniljatangon raaputetuilla siemenillä. Kannattaa maistella, jotta vaniljaisuus ei mene ihan överiksi. Lisää lopuksi vatkaamaton kerma ja vatkaa vielä hetki. Kuorrutteeseen voi lisätä tarvittaessa tomusokeria tai kermaa, mutta kermaa lisätessä kannattaa olla todella varovainen. Eli jos kuorrute on liian jäykkää, lisää varovasti kermaa ja taas jos se on liian löysää, lisää reippaasti tomusokeria.

Laita vaalein kakkupohja alimmaiseksi ja peitä pinta pienellä määrällä kuorrutetta. Aseta päälle seuraava pohja, kuorruta ja päällimmäiseksi viimeinen (tummin) pohja. Kuorruta koko kakku ohuelti kreemillä, jotta ruusujen väleistä pilkistävät raot eivät haittaa.

Sitten itse ruusujen kuorruttamiseen. Mie käytin ihan tavallista tähtityllaa, jossa oli pieni aukko. Lusikoi noin kolmasosa kuorrutteesta pursotinpussiin ja aloita ruusujen teko. Videosta kannattaa ottaa mallia, niin saa hyvän käsityksen hommasta. Ensin siis pursotetaan keskikohta ja sitten pyöräytetään ympärille lopettaen joko ylös tai sivulle. Ja yksittäisestä ruususta ei kannata kauheasti stressata, kokonaisuus näyttää kuitenkin kivalta vaikka osa olisikin vähän sinnepäin. Sitten kun on ensimmäinen kierros saatu valmiiksi, pursotin loput kuorrutteen takaisin kulhoon, lisäsin (vähän liikaa) väriä ja vatkasin sen sekaisin. Kuorrute taas pursotinpussiin, pursotin vielä jääneet vaaleat jämät pois ja siirryin tokaan kerrokseen. Ja sama päällimmäisessä kerroksessa ja lopuksi kakun päälle. Kakun päällisen kuorruttaminen kannattaa aloittaa laidoilta.

Jääkaapissa kuorrute jähmettyy aika mukavasti, joten sen kestää hyvin matkustamista ja siirtelyä astiasta toiseen.

Tuplasuklaiset cupcakesit

Yli kolme vuotta bloggailua takana ja tasan sata postausta, ohhoh! Paljon oon oppinut leipomisesta ja ruoanlaitosta näinä vuosina, mutta samanlainen häslä mie olen edelleen. Leipomisen jälkeen puoli keittiötä on yleensä suklaassa ja lähes kaikki astiat likaisena. Usein reseptejä tulee katsottua netistä, jolloin välillä älypuhelinkin saa oman osumansa.
Häsläystä oli myös näiden suklaa-cupcakesien teko. Työkaverini oli ylipuhunut miut pitämään Tupperware-kemut kotonani ja oli hauska leipoa tarjottavia. Niin ja tietty katsella emännänlahjoja ja ostettavaakin. Sain sisaruksilta The Primrose Bakery cookbookin ja se oli täyttä ihania cupcakes-ohjeita. Suklaalla harvoin menee pieleen, joten valitsin tripla-suklaacupcakesit - tosin ilman koristelua valkosuklaamurusilla. Tupperware-esittelijä ja työkaverini saapuivat ajoissa laittamaan kippoja ja kuppeja esille ja miun sähläys pursotinpussin kanssa sai hieman huvittuneita katseita. Mie inhoon pursotinpusseja, ne ei vaan oo miun ystäviä. No, onneksi sain lainaan tupperin pursottimen, jonka saa kannella kiinni. Ja pakkohan se oli sitten ostaakin. Ja ilmeisesti olin ollut melko liekeissä, koska niin osti melkein kaikki muutkin. Sitä vaan välillä innostuu joistain asioista ja ainakin minun on vaikea peittää innostusta.

Suklaa-cupcakes
225 g tummaa suklaata
85 g suolatonta huoneenlämpöistä voita
175 g fariinisokeria tai muuta tummaa sokeria (2,5 dl)
2 munaa
185 g jauhoja (3,1 dl)
3/4 tl leivinjauhetta
3/4 tl ruokasoodaa
ripaus suolaa (jätä pois, mikäli käytit suolallista voita)
2,5 dl huoneenlämpöistä maitoa
1 tl vaniljauutetta

kuorrute:
300 g maitosuklaata
60 ml kuohukermaa
2 ruokalusikallista suolatonta huoneenlämpöistä voita (n. 30 g)
½ tl vaniljauutetta

Laita uuni lämpiämään 190 asteeseen. Sulata suklaa mikrossa tai vesihauteessa ja anna jäähtyä hieman. Vatkaa voi ja sokeri vaahdoksi. Erottele kananmunista keltuaiset ja valkuaiset erikseen. Lisää keltuaiset voi-sokeriseokseen ja vatkaa ainekset kunnolla sekaisin. Lisää jäähtynyt suklaa ja sekoita jälleen runsaasti.
Sekoita kuivat aineet keskenään sekaisin ja mittaa maito valmiiksi. Sekoita taikinaan vuoronperään maitoa ja jauhoseosta joka välissä kunnolla sekoittaen. Vatkaa puhtaassa kulhossa kananmunien valkuaiset kovaksi vaahdoksi. Sekoita ensin puolet valkuaisvaahdosta taikinaan ja sen jälkeen nostele varovasti loputkin.
Lusikoi taikina muffinssipellille paperivuokiin, niin että vuoasta 2/3 on täynnä. Paista uunin keskitasossa 20-25 minuuttia. Anna muffinssien jäähtyä ennen kuorruttamista.

Kuorrutetta varten sulata suklaa mikrossa tai vesihauteessa ja anna jäähtyä hieman. Suklaan jäähtyttyä lisää sekaan kuorrutteen muut ainekset. Vatkaa kunnes kuorrute on tasaista ja kiiltävää. Kirjan mukaan kuorrutetta voi joutua pitämään puolisen tuntia jääkaapissa ja vatkaamaan uudestaan, jotta se ei ole liian löysää. Jos kuorrutetta jää yli, se säilyy jääkaapissa 3-4 päivää.

Chili-suklaakakku

Kerran töissä pohdiskelin nopeaa kakkua, jolla saisin vakuutettua kylään tulossa ollutta anoppia. Töistä kaupan kautta kotiin oli melkoinen kiire, joten itse leivontaan ei jäänyt paljoa aikaa. Työkaverini muisteli chilistä suklaakakkua, joka on uunissa vain lyhen aikaa. Pienen googlettelun jälkeen kakku löytyi sitten Hesarin reseptihausta. Kakusta tulee kymmenisen palaa ja poltetta on sopivan miedosti.

Kuvattomien reseptien bloggaus tosiaankin jää helposti, sillä tarkemmin kun muistelin oli anoppi tulossa tarkistamaan uutta asuntoa muuton jäljiltä ja tässä on asusteltu jo reilu vuosi. Hupsista.

Chilinen suklaakakku
150 g voita
3 1/2 dl sokeria
3 munaa
1 dl kaakaojauhetta
2 1/2 dl vehnäjauhoja
1 rkl vaniljasokeria
1/2 tl suolaa
1 1/4 tl chilijauhetta

2 tl tomusokeria 

vaniljajäätelöä

Laita uuni lämpiämään 175 asteeseen. Aseta leivinpaperi irtopohjavuoan pohjalle. Voitele ja jauhota vuoka. Sulata voi ja anna sen jäähtyä. Vatkaa voin sekaan sokeri ja munat yksi kerrallaan. Yhdistä kuivat aineet ja sekoita ne taikinaan siivilän läpi. Sekoita taikina tasaiseksi. Kaada taikina vuokaan ja paista uunin alatasolla 20 minuuttia. Kakku saa jäädä sisältä hieman kosteaksi. Sihtaa valmiin ja hieman jäähtyneen kakun pinnalle tomusokeria ja tarjoile vaniljajäätelön kera.

Kurpitsapiiras

Aina ne reseptit, joista unohtuu kiireessä ottaa kuva jää helpoimmin bloggaamatta. Syksyllä tein kurpitsapiirasta ja siihenpä ne muistikuvat jääkin. Hyvää se oli, mutta syöjistä ei ole hajuakaan. Resepti on Hesarin reseptihausta löytynyt tai oikeastaan kyse on parin reseptin yhdistelmästä. Halusin kurpitsaan enemmän makua ja paahdoin lohkot uunissa enkä keittänyt niitä kypsiksi. Pähkinät jätin pois muistaakseni pähkinäallergian vuoksi. Muskottipähkinä ei ole pähkinä, joten sitä voi huoletta laittaa.

Kurpitsapiiras
1 pienehkö kurpitsa

pohja: 2 dl vehnäjauhoja
1 rkl sokeria
100 g voita
2 rkl kylmää vettä
  
täyte:
2 1/2 dl kurpitsasosetta
1 tlk kermaviiliä
2 munaa
1 dl fariinisokeria
1 tl kanelia
1/2 tl suolaa
1 tl inkivääriä
hieman raastettua muskottipähkinää
(hieman neilikkaa)

Lohko kurpitsa ja poista siemenet. Paahda kurpitsalohkoja 175 asteisessa uunissa 40-60 minuuttia ja valmista sillä aikaa pohja. Nypi jauhot, sokeri ja rasva murumaiseksi seokseksi. Lisää nopeasti neste. Painele taikina piirasvuoan pohjalle ja reunoille ja pane vuoka jääkaappiin ainakin puoleksi tunniksi, jotta taikina kovettuu.
Kurpistalohkojen jälkeen, nosta uunin lämpötila 200 asteeseen. Koverra kurpitsan liha lusikalla irti kuorista ja soseuta sauvasekoittimella. Paista pohjaa 10 minuuttia, jona aikana voit valmistaa täytteen.
Vatkaa munien rakenne rikki ja sekoita kaikki täytteen ainekset keskenään. Kaada täyte pohjan päälle ja paista vielä noin puoli tuntia. Tarjoa haaleana kermavaahdon kanssa.

Jauhoton suklaakakku

Välillä jonkun toisen bloggaus tulee itselle täydelliseen aikaan. Näin kävi tällä kertaa Kokit ja potit -blogin kanssa. Vierailulle oli tulossa kasvissyöjä, joka ei voi syödä mm. jauhoja eli haastetta riitti - tosin suurimmat haasteet koettiin suolaisen ruoan puolella. Pari päivää ennen vierailua eteen sattui ohje jauhottomasta suklaakakusta, joka ratkaisi ongelmat. Blogissa ollut kakun kuvailu vei kielen: "Kakku on sisältä samettisen pehmeä, keskeltä laavamainen ja päältä marenkimaisen rapsakka.". Tätä oli tehtävä! Kakku on ollut melkoisen riittoisa ja eräältä vieraalta se sai määritelmän suklaamunakas munien suuren määrän takia. Ja kakku on ollut niin herkullista, että suosittelen tekemään tätä vaikkei syöjissä olisikaan gluteenitonta tai jauhotonta ruokavaliota noudattavia. Osan vedestä voi korvata ja siten maustaa kakkua esimerkiksi kerma- tai suklaaliköörillä. Mie laitoin Bailey'siä ja se toimi hyvin. Kuumana kakussa likööri maistui vahvemmin, mutta jäähtyessään maut tasoittuvat.

Suolaiseksi ruoaksi tein muuten vietnamilaisia riisipaperikääröjä, joihin täytteeksi tuli kurkkua, porkkanaa, avokadoa, kylmäsavutofua, riisinuudeleita, maapähkinöitä ja sitruuna-soija-öljy-sokerisoossia. Nekin olivat oikein herkullisia :)

Jauhoton suklaakakku
250 g tummaa suklaata
250 g voita
1 dl kuumaa vettä (tai ½ dl vettä ja ½ dl appelsiinimehua, kahvia, Bailey'siä tai muuta likööriä)
1 1/2 dl sokeria
4 kananmunaa

Laita uuni lämpiämään 175 asteeseen. Sulata suklaa ja kuutioitu voi vesihauteessa tai mikrossa. Lisää sulaneeseen seokseen sokeri ja haluamasi neste. Sekoittele seos tasaiseksi ja anna jäähtyä hieman. Vatkaa munat seokseen yksitellen. Voitele irtopohjavuoka ja pingota pohjan ja reunojen väliin leivinpaperia (Huom! Vuokaa ei tarvitse jauhottaa, varsinkaan jos syöjä on keliaakikko). Taikina on todella löysää, joten kannattaa käyttää vuokaa, joka ei falskaa tai tarvittaessa vaikka piirakkavuokaa. Mie laitoin varmuuden vuoksi vuoan alle uuninpellin, mutta irtopohjavuoka piti taikinan oikein hyvin sisuksissaan. Paista uunin keskitasolla 50-60 minuuttia. Parhaimmillaan kakku on hieman jäähtyneenä.