Uuniomenat appelsiini-kaurakuorrutuksella

Töissä pääsin taas tekemään kokousherkkuja. Näissä pääasiassa on taas hinta ja helppous, työpäivän lomassa ei ihan kehtaa olla montaa tuntia keittiössä. Tällä kertaa tuli työkaverilta myös toive, että pitäisi olla mahdollisimman kevyttä, joten eikun Pirkan kalorihaku käyttöön. Pirkan reseptihausta voi etsiä energiasisällön perusteella ja näillä kriteereillä herkuksi valikoitui uuniomenat. Uuden vuoden laihdutuspäätöksessä kärvistelevät saivat ottaa halutessaan kylkeen kevytjäätelöä ja herkuttelijoille oli kermajäätelöä ja kinuskikastiketta. Ohjeesta tulee 4 annosta. Mie tein 14 ja siihen riitti hyvin yksi paketti marmeladia ja kaurakeksejä.

Uuniomenat appelsiini-kaurakuorrutuksella

4 hapokasta omenaa (esim. Granny Smith)
8 kaurakeksiä
1 dl appelsiinimarmeladia
1 rkl margariinia sulatettuna


Laita uuni lämpiämään 200 asteeseen. Pese ja halkaise omenta sekä poista siemenkodat. Asettele omenat voideltuun uunivuokaan vieriviereen. Murenna kaurakeksit koneella tai käsin muovipussin läpi.Sulata appelsiinimarmeladi kattilassa. Kaada marmeladia ja ripottele keksinmurut jokaiselle omenanpuolikkaalle. Valuta voisulaa omenille. Paista uunin alimmalla tasolla n. 30 minuuttia. Tarjoile vaniljajäätelön ja halutessasi kinuskikastikkeen kera.

Mokkapalat

Muuton jälkeen on aina kiva kutsua ystäviä kylään ihmettelemään uutta kotia ja emännöinti on miusta hauskaa. Päätin olla ovela ja ajatella kauaskantoisesti, joten leivoin pellillisen mokkapaloja, tuota kasariklassikkoa, pakkaseen, jotta sieltä voi sitten ottaa aina pari palaa tarjottavaksi. Hieman on keski-ikäinen olo, mutta ehkä se kuuluu asiaan kun muuttaa asuntoon, jossa lukee nimi ovessa ja on muutenkin kovin aikuinen (asunto siis, ei asukas). Mokkapalat sulaa nopeasti ja miun mielestä maku ei muutu mitenkään pakastamisen takia. Mie tykkään leikata reunat pois ja laittaa loput paloiksi ja pakastepusseihin.
Ohje on Kotiruoka-kirjasta.

Mokkapalat
4 munaa
3 dl sokeria
150 g margariinia
2 dl maitoa
2 tl vaniljasokeria
3 tl leivinjauhetta
3 rkl kaakaojauhetta
5 dl vehnäjauhoja

kuorrutus:
4 dl tomusokeria
2 rkl kaakaojauhetta
2 tl vaniljasokeria
50 g sulatettua margariinia
n. 4 rkl kahvijuomaa

koristeeksi nonparelleja tai kookosjauhetta

Laita uuni lämpiämään 200 asteeseen. Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi. Lisää sulatettu rasva. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää seos taikinaan vuorotellen maidon kanssa. Kaada taikina uunipannulle leivinpaperin päälle ja paista uunin keskitasossa 15-20 minuuttia.
Sekoita kuorrutuksen kuivat aineet kulhossa. Lisää rasva ja kuumaa kahvia vähitellen, kunnes saat sopivan notkean seoksen. Kaada kuorrutus hieman jäähtyneen kakkulevyn päälle ja levitä veitsellä tai lastalla tasaiseksi. Ripottele halutessasi koristeita, anna jäähtyä ja leikkkaa palasiksi.

Crème brûlée

Pari päivää sitten töihin kävellessä ihmettelin kummallista lunta kun se oli pinnalta ihan jäistä, mutta muuten pehmoista. Facebookissa eräs kaveri oli oivaltanut, että sehän on ihan niinkuin crème brûléeta ja sillä sekunnilla alkoi hillitön kuolaaminen kyseistä herkkua kohtaan. Olen joskus muutama vuosi sitten saanut siskoltani lahjaksi puhalluslampun ja muutossa taas muistin sen olemassaolon. Suunnitelmissa on ollut testata, että mikä sokeri sopii parhaiten créme brûléen pintaan, joten nyt oli oiva mahdollisuus siihenkin.

Kokeilin fariinisokerilla, (ruoko)kidesokerilla ja tomusokerilla ja näistä ehdottomasti paras oli tomusokeri sihdattuna. Sokerikuoresta tuli ihanan ohut ja tasainen kun taas fariinisokerista jäi möykkyjä. Pirkan ohje käski käyttämään fariinisokeria ja se varmaan soveltuu parhaiten uunin grillivastusten kanssa.

Resepti on Pirkan sivuilta. Veden kaataminen uunipellille ja sitten vuoan siirtäminen uuniin on vähän hankalaa. Mie teen mielummin niin päin, että laitan ensin uunipellin uuniin (mutten ihan perille asti) ja sitten kaadan vettä. Poisottaessa ensin otin mukilla osan vedestä pois ja sitten vasta nostin pellin pois uunista. Homma oli kyllä yllättävän helppoa ja todellakin sen arvoista. Sokeripinnan rikkominen lusikalla, ahh.

Crème brûlée
2 dl kuohukermaa
1 ½ dl maitoa
1 vaniljatanko
5 keltuaista
3/4 dl sokeria

pinnalle
½ dl sokeria

Kaada kerma ja maito kattilaan. Halkaise vaniljatanko ja lisää se seokseen. Kiehauta, nosta pois liedeltä ja anna jäähtyä. Laita uuni lämpiämään 150 asteeseen. Vatkaa keltuaiset sokerin kanssa löysäksi vaahdoksi. Ota vaniljatanko pois kerma-maitoseoksesta. Kaada kerma-maitoseos keltuaisvaahdon joukkoon sekoittaen. Jaa seos neljään parin desin annosvuokaan ja laita jokaisen päälle alumiinifolio. Nosta vuoat isoon uunivuokaan tai uunipannulle ja työnnä uuniin. Kaada uunipannulle lämmintä vettä vuokien puoliväliin asti. Kypsennä noin 45 minuuttia, kunnes massa on hyytynyt.
Nosta vuoat vesihauteesta ja jäähdytä. Ripottele pinnalle sokeria ja paahda pinta nopeasti joko uunin grillivastuksilla tai puhalluslampulla. Tarjoa joko sellaisenaan tai marjojen/hedelmien kanssa.

"No jos lähetään siitä, että kakussa on viinaksia..."

Oikein hyvää uutta vuotta! Vuoden vaihtuminen oli miun osalta aikamoista haipakkaa kun piti pakata kaikki tavarat ja muuttaa uuteen ihanaan aikuiskotiin. Jännää kun ovessa on oma nimi ja postit kannetaan kotiin asti! Kiitos vielä kerran muuttajille! Oli uskomatonta, että miun valtaisa tavaramäärä saatiin osoitteesta toiseen puolessatoista tunnissa ja päästiin syömään laatikoiden keskelle pastasalaattia ja (moneen kertaan testailtua) Guinness-suklaakakkua.

Mikähän siinä onkin, että aina tunnun jumittautuvan samoihin resepteihin. Ravintoloissakin tulee tilattua todella usein samoja ruokia, jotka on kertaalleen mainioksi todennut. Jotenkin aina vaan epäilyttää, että voikohan se annos olla parempi kun tuo toinen, hyväksi havaittu. Se olisi niin kova surku jos ei saisikaan hyvää ruokaa. Toisaalta oon myös kova potemaan annoskateutta. Miun seurassa syöjien ei yleensä tarvitse potea annoskateutta, koska kilttinä aina luovutan loput annoksestani hänelle kun ei vatsaan kaikki mahdu. Poikkeuksena tietenkin kaikki herkut, joita tuntuu mahtuvan loputtomasti...

Nyt on kuitenkin uusi vuosi ja, kuten tapana on sanoa, uudet kujeet. Yritän siirtyä tuntemattomalle maaperälle ja kokeilla uusia juttuja. Leivontaan hain uutta innostusta selailemalla ruokakirjoja ja nyt odotan jo täpinöissäni hyvää (teko)syytä tehdä herkkuja. Uuden kotini keittiö on vastaremontoitu ja mahdollistaa kaikenlaiset kokeilut oikein mainiosti. Suunnitelmissa on ainakin tehdä käpykakkua ja creme brulee -kokeiluja.

Uuden vuoden vietin ystäväni luona juhlistaen samalla hänen synttäreitään ja lupasin auttaa synttärikakun teossa. Käytännössä siis lipitin siideriä ja kerroin huonoja vitsejä. Kakkua suunnitellessa vaihtoehdoiksi valikoitui Bailey's-juustokakku ja suklaatäytekakku, mutta pienoisen pohdinnan jälkeen ystäväni totesi tuon otsikon mukaisesti, että kyllähän uutena vuotena pitää kakussa olla potkua ja teimme suklaatäytekakun Bailey's-kostutuksella ja kyllä oli hyvää! Kuorrutteesta teimme tällä kertaa valkoista ja se sopi tyylikkyydessään oikein mainiosti uuteen vuoteen.

Mutta nyt uudella innolla kohti uutta vuotta ja uusia herkkuja!

Rocky Road

Taas pääsin tekemään töihin herkkuja. Tällä kertaa vuorossa oli aamupalatarjoilut ja siihen teki mieli tehdä vähän extraa perinteisten jugurttien ja sämpylöiden kylkeen. Vaikeutta tuotti erilaiset ruoka-aineallergiat ja pieni budjetti.. ja no, se ettei huvittanut viettää pitkään keittiössä.
Rocky road, tuo jenkkilän klassikko pitää sisällään aina suklaata, vaahtokarkkeja ja pähkinöitä ja on miun mielestä passelia herkkua mihin aikaan tahansa. Mie laitoin sekaan sopivan oloisen sekoituspussin pähkinöitä, manteleita ja kuivattuja hedelmiä. Ohje on Hesarin ruokasivuilta, kuvaa voi tutkailla sieltä. Yritin kyllä räpsästä kuvan nopeesti ennen kokousta, mutta asetukset ei ollu ihan kohillaan, joten siitä ei oikein saa selvää :)


Rocky Road
200 g tummaa suklaata
100 g vaahtokarkkeja
pussillinen pähkinöitä ja kuivattuja hedelmiä

Sulata suklaa. Pilko tai saksi vaahtokarkit, pähkinät ja kuivatut hedelmät pienemmiksi ja sekoita ne sulatettuun suklaaseen. Kaada massa leivinpaperille vuokaan ja anna jähmettyä kylmässä. Leikkaa jähmettynyt levy annospaloiksi ja syö.

Porkkanakakku (pellillinen)

Niin vaan päivät vaihtuivat viikoiksi ja viikot kuukausiksi ja blogi pysyi hiljaisena. En vaan löytänyt itsestäni intoa leipoa ja sitten kun leipomisinto löytyi, pitäydyin tutuissa ja turvallisissa resepteissä. Nyt on elämäni hieman rauhoittunut ja löytänyt uudet ja erilaiset uomansa, joten eiköhän blogissakin taas nähtä uusia herkkuja.

Olen aloittanut kokopäivätyöt ja meillä on vaihtuva kokoustarjoilunakki. Pari kuukautta pääsin luistamaan hommasta, mutta tällä viikolla viimein miekin pääsin kahvinkeittäjäksi. Töissä on ollut hieman hiljaisempaa,joten hyvin ehdin aamusella leipoa ja sitten iltapäivällä päällystää. Kuva jäi tosin ottamatta, mutta ehkä jokainen osaa kuvitella miltä pellillinen porkkanakakkua näyttää. Oli muuten ihanaa kun töissä leijaili kakun tuoksu koko aamun, työkaverit jo toivoi miuta joka viikko leipomaan :) Resepti on tosi helppo ja maukas ja on googlailemalla löytynyt jostain blogista, en osaa sanoa tarkemmin.

Porkkanakakku
4 munaa
4 dl sokeria
6 dl porkkanaraastetta (n. 400g / 8 kpl porkkanoita)
2 dl öljyä
4,5 dl vehnäjauhoja
3 tl kanelia
2 tl vaniljasokeria
2 tl soodaa
2 tl leivinjauhetta

kuorrute:
200 g maustamatonta tuorejuustoa
4 dl tomusokeria
50 g margariinia sulatettuna

Laita uuni lämpiämään 175 asteeseen. Raasta porkkanat. Vaahdota munat ja sokeri antaumuksella vaaleaksi vaahdoksi. Lisää porkkanaraaste, öljy ja kuivat aineet. Kaada taikina leivinpaperin päälle uunipellille ja paista keskitasolla n. 30 minuuttia.

Vatkaa kuorrutteen aineet sekaisin ja päällystä jäähtynyt kakku. Kakun voi tehdä jo edellisenä päivänä ja kuorruttaa vasta tarjoilupäivänä.

Raparperi-mansikkatorttu

Koko kesä tuli herkuteltua vain jäätelöllä ja leipomiset jäi kokonaan., mutta nyt viimein blogihiljaisuus loppui. Miun mielestä raparperi ja mansikka on täydelliset yhdessä ja koska molempia löytyi pakkasesta, tein herkullisen piirakan marenkipäällisellä. Muutin vain aiemmin tehdyn sitruuna-marenkitortun kiisselin raparperi-mansikkakiisseliksi. Kiisseliä tuli hieman liikaa, mutta sehän ei ole ongelma. Laitoin ylimääräset kippoihin ja sieltä vatsaan kermavaahdon kera.
Kesä tuli ahkeroitua gradun parissa, mutta nyt kun vihdoin ja viimein alotin työt niin ehkä taloudellisen tilanteen paraneminen auttaa tähän leipomisvajeeseen. Vielä ku sais ideoita et mitä kaikkea leipois..

Raparperimansikka-marenkipiirakka
pohja:
2,5 dl vehnäjauhoja
100 g margariinia
1 rkl sokeria
1 keltuainen

kiisseli:
n. 2 dl raparperipaloja
n. 2 dl mansikoita
5 dl vettä
3 rkl perunajauhoja

marenki:
4 valkuaista
1 dl sokeria

Tee ensin kiisseli. Laita kattilaan osa vedestä ja raparperit. Keitä raparperit pehmeiksi, lisää loput vedestä jotta seos viilenee hieman. Sekoita perunajauhot vesitilkkaan ja sekoita kiisseliin. Anna kiehahtaa ja lisää mansikat. Anna kiisselin jäähtyä.
Laita uuni lämpeämään 200 asteeseen. Nypi rasva, jauhot ja sokeri sekaisin. Lisää keltuainen ja sekoita taikina tasaiseksi. Levitä taikina piirakkavuoan pohjalle ja reunoille. Paista pohjaa 10-12 minuuttia.
Laske uunin lämpötila 170 asteeseen. Vatkaa valkuaiset kovaksi vaahdoksi ja lisää sokeri vähän kerrallaan. Kaada jäähtyny kiisseli paistetun pohjan päälle ja levitä marenki piirakan päälle. Paista uunissa 12 minuuttia kunnes marenki on kauniin ruskeaa.